*Tr. Rakenna kosteus-hengittävä hirsitalo.

Tämä sivu on julkaistu 14. syyskuu 2011.
Tämä sivu on päivitetty 27. toukokuu 2017.


Tiedosta ensin tämä!
Vesihöyry on kaasumaisessa muodossa oleva vesi, joka pystyy läpäisemään diffuusiosuojaamattoman(=kaasua läpäisevä) materiaalin:
– Diffuusiosuojaamaton vesieriste,
– Maali, jne.
Kaasua läpäisevä pinta ei estä pinnan alla olevan materiaalin hidasta kostumista, mutta kaasua läpäisevä pinta estää pinnan alla olevan materiaalin kuivumisen!
– Kosteus pääsee maalipinnan läpi vesihöyrynä(=kaasu), mutta kun vesihöyry tiivistyy vedeksi(=neste) maalikalvon alle, niin se ei pääsekään enää pois maalikalvon alta, koska maalikalvo läpäisee kaasua – mutta se ei läpäise nestettä. Tämän takia maalipinta lohkeilee ja irtoaa karkeastakin:
– Puu,
– Betoni,
– Jne pinnasta!


Tämän sivun sisällys:
* -Hengittävyys vs. Kosteus-hengittävyys-
* -Suunnittelu-
* -Lämmitys(=laatta)/Lisälämmitys(esim. leivin-uuni) hukkalämmön talteen-otolla ja lämmön talteen-otto käyttöjätevedestä-
* -Ilmanvaihto lämmityksellä, jäähdytyksellä ja lämmön talteen-otolla-
* -WC.n toteuttaminen(reppuun)-
* -Runko-
* -Yläpohja-
* -Yläpohjan tuuletus-
* -Vesikatto-
TEE KOSTEAT-TILAT ”REPPUUN” ERILLEEN KUIVISTA-TILOISTA!
* -Repun pohja ja lämmitys-
* -Repun oma/erillinen ilmanvaihto-
* -Repun runko-
* -Repun sauna-
* -Repun pesuhuone-
* -Repun yläpohja-
* -Repun yläpohjan tuuletus-
* -Repun vesikatto-


-Hengittävyys vs. Kosteus-hengittävyys-
Kosteus-hengittävä rakenne=ilmainen kosteudentasaaja:
Kun puhutaan kosteus-hengittävästä rakenteesta/kosteus-hengittävästä rakennusmateriaalista, niin se ei tarkoita fyysistä hengittävyyttä, vaan se tarkoittaa materiaalin kykyä sitoa kosteutta ja kykyä luovuttaa sitomansa kosteus.
Kun kosteus-hengittävän materiaalin kosteus-hengittävyyttä ei katkaista kosteus-hengittämättömällä materiaalilla- maali- muovi- lastulevy- kipsilevy- yms, niin silloin kosteus-hengittävä materiaali toimii huoneilman kosteuden tasaajana (vertaa ilman kostutin). Kun huoneilman kosteus on suurempi kuin kosteus-hengittävän materiaalin, esimerkiksi hirsi, niin kosteus pyrkii tasaantumaan, eli hirsi sitoo kosteutta niin kauan että huoneilman ja hirren kosteus ovat yhtä suuret. Kun huoneilman kosteus on kuivempi (=pienempi) kuin hirren kosteus, niin kosteus pyrkii tasaantumaan, eli hirsi luovuttaa nyt sitomaansa kosteutta niin kauan että hirren kosteus ja huoneen kosteus ovat samat.

Huomaa että Kosteus-hengittävyydessä vedellä on kaikki kolme fysikaalista olotilaa:
1. Kaasu (=Vesihöyry),
2. Neste (=Vesi) ja
3. Kiinteä (=Jää).
Puu on paras, mutta vain yksi kosteus-hengittävistä materiaaleista. Betonikin on kosteus-hengittävä materiaali tasan tarkkaan niin kauan, kunnes se pinnoitetaan kosteus-hengittämättömällä materiaalilla!
Kun tämä luonnollinen kosteus-hengittävyys katkaistaan, niin seuraus on:
a. Kosteusvaurio,
b. Kosteusvaurio homeet ja aktino-bakteerit,
c. Laho-sieni,
d. Terveyshaitta, tai vakava terveyshaitta,
e. Oireilu ja sairastuminen!

Paluu tämän sivun alkuun


-Suunnittelu-
Kun aloitat hengittävän talon suunnittelun, niin huomioi seuraavat seikat:
Rakennukseen käytettävä puutavara on kaadettava metsästä tammikuussa-helmikuussa, jolloin puun solukko on lepotilassa ja solukon sisältämä vesi- ja sokeri-määrä on vähimmillään. Puut sahataan/kuoritaan tarvittavaksi rakennusmateriaaliksi kaadon jälkeen ja taapeloidaan ilmavasti, jolloin puun lopullinen kuivaminen alkaa. Ja tehokkain kuivaminen tapahtuu kesäkuun loppuun mennessä, jonka jälkeen kuivaminen hidastuu. Puutavara on riittävän kuivaa yleensä elokuulla-syyskuun alussa ilmasto-olosuhteet huomioiden. Eli rakennus-puutavaran saanti pystystä- valmiiksi rakennuspuutavaraksi vie aikaa noin 8-9 kuukautta, joka pitää huomioida.
Paluu tämän sivun alkuun


-Lämmitys(=laatta)/Lisälämmitys(esim. leivin-uuni) hukkalämmön talteen-otolla ja lämmön talteen-otto käyttöjätevedestä-
Rakenna talo pilareiden varaan siten, että etäisyys maasta pohjan alapintaan on 600mm….800mm. Miksi näin? Taloa uhkaa kosteus ja kaasumaiset epäpuhtaudet neljältä suunnalta:
1. Ylhäältä päin,
2. Ulkoa päin,
3. Sisältä päin,
4. Alhaalta(maasta) päin, myöskin jyrsijät kannattaa huomioida.
Betonilaatalla(=lämmön massavaraaja), johon nestekiertoinen lattialämmitys siten, että jakotukilta voidaan säätää peruslämpö (+15C….+18C-astetta) huonekohtaisesti, huomioiden mahdolliset vesivahingot kodinkoneissa.
Laatalle kuiva-lattiakaivo niille kodinkoneille:
A. Jolle tuodaan vesipiste: Astianpesukone, jne.
B. Jossa muodostuu vettä: Jääkaappi, säiliöpakastin, jne.
Jätä uusi laatta hengittäväksi ja tarvittaessa värjäämällä pinta-betonimassa.

Kuivan(asuin-)tilan betonilaatta/lattia:
– Koolaa 2″x 4″ lankulla ja rakenna varsinainen lattia koolauksen päälle, jolloin betonin ja lattian väliin jää toimiva ilmatila. Toiselta puolelta ilmatilaan tuodaan ilma paino(veto-)voimaisena ja ilma poistuu lämmönvaihtimen kautta ulos.

Tee varaavan leivin-uunin/takan pohja perustuksen alkaessa maasta asti.
Toteuta hormin hukkalämmön talteen otto lämmitysvaraajaan lämmönvaihtimella, jolloin laitejärjestys on:
1. Poistohormin lämmönvaihdin-
1.1 Esipaineeton paisunta-astia-
2. Kiertovesipumppu-
3. Varaajan lämmönvaihdinkierukka.
*Huomioi nämä:
*Laitejärjestyksen määrittäminen: 1.=Lämmön lähde, 2.=Kiertovesipumppu, 3.=Lämmön kohde.
*Huom! Toteutustavasta riippuva jäätymisvaara!

Lämmön talteen-oton toteuttaminen harmaasta jätevedestä:
Tee pannuhuone ”reppuun”.
Lämpö käyttöjätevesi-viemäriputkesta otetaan lämmönvaihtimella kylmään tulevaan veteen, joka johdetaan lämminvesivaraajan esivaraajaan, jolloin laitejärjestys on:
1. Tuleva kylmä käyttövesiputki-
2. Käyttövesiviemäriputken lämmönvaihdin, joka on asennettu ennen WC-pytyltä (jos=asennettu) tulevan viemäriputken liitos-yhdettä-
3. Lämminvesivaraajan esivaraajan tulo(täyttö)putki.

Paluu tämän sivun alkuun


-Ilmanvaihto lämmityksellä, jäähdytyksellä ja lämmön talteen-otolla-
*Huomioi nämä:
*Hengittävässä rakennuksessa ei saa olla koneellista ilmanvaihtoa! Koneellisessa ilmanvaihdossa tilat ovat joko A)ylipaineisia, tai B)alipaineisia, jotka katkaisevat luonnollisen hengittävyyden! Kun taas paino(veto)voimaisesti toimiva ilmanvaihto on a)lievästi alipainen, b)+-0 paineinen, tai c)lievästi ylipaineinen, vaihdellen jatkuvasti a)b)c) välillä.
*Paino(veto)voimaisessa ilmanvaihdossa ilmaa(lämpöä) poistuu vain tarvittava määrä.
Kun taas koneellisessa ilmanvaihdossa ilmaa(lämpöä) poistuu moninkertainen määrä, jolloin paino(veto)voimainen ilmanvaihto kuluttaa energiaa huomattavasti vähemmän kuin koneellinen ilmanvaihto!
*Korvaus-ilma aukot lattian rajassa ja poistoilma aukot katon rajassa on löydyttävä joka huoneesta. Poistoilma aukot sijoitetaan tulopuolen vastakkaiselle seinälle katon rajaan, josta käytetty jäteilma johdetaan lämmönvaihtimelle, jossa jäteilmasta otetaan lämpö huoneiden tuloilmaan.

Poisto(jäte)ilman lämmön talteen-otto ja korvaus(sisä)ilman lämmitys:
Tee pannuhuone ”reppuun”, jonne johdetaan poisto(jäte)ilma kanava siten, että kanava nousee 5-10mm/jm, huomioiden että kanavassa saa olla sivusuunnassa olevia mutkia, mutta kanavassa Ei saa olla ylöspäin, tai alaspäin suuntautuvia mutkia. Pannuhuoneessa poistoilma kanavaan asennetaan nestekiertoinen lämmönvaihdin, joka kytketään sarjaan liesituulettimen erillisen poistoilma kanavan lämmönvaihtimeen.
Tulo(sisä)ilma kanava asennetaan siten, että kanava nousee huoneisiin päin 5-10mm/jm, huomioiden että kanavassa saa olla sivusuunnassa olevia mutkia, mutta kanavassa Ei saa olla ylöspäin, tai alaspäin suuntautuvia mutkia. Pannuhuoneessa tulo(sisä)ilma kanavaan asennetaan nestekiertoinen lämmönvaihdin.
Lämpö poistoilma kanavasta ja liesituulettimen poistoilma kanavasta otetaan korvaus(sisä)ilma kanavaan erillisellä nestekierrolla, jonka laitejärjestys on:
1. Liesituulettimen poistoilman lämmönvaihdin-
2. Poistoilman lämmönvaihdin-
2.1 Esipaineeton paisunta-astia-
3. Kiertovesipumppu-
4. Tulo(sisä)ilman lämmönvaihdin.
*Laitejärjestyksen määrittäminen: 1.2.=Lämmön lähde, 3.=Kiertovesipumppu, 4.=Lämmön kohde.

Tulo(sisä)ilman jäähdytys lämmön talteen-otolla ja ulkoilman lämmön talteen-otto:
Varsinaisen tuloilmakanavan lämmönvaihtimen jälkeen asennetaan vesikiertoinen lämmönvaihdin, jolla jäähdytetään tulo(sisä)ilma, sekä kerätään ulkoilman lämpö lämminvesivaraajan esivaraajaan lämmönvaihdinkierukalla, jolloin laitejärjestys on:
1. Vesikiertoinen jäähdytyslämmönvaihdin, jolla kerätään myöskin ulkoilman lämpö talteen-
1.1 Esipaineeton paisunta-astia-
2.Kiertovesipumppu, joka käynnistyy silloin kun sisäilmakanavan lämpötila ylittää +24C-ast. ja sammuu kun lämpötila alittaa +22C-ast.-
3.Esivaraajan lämmönvaihdinkierukka.
*Huomioi nämä:
*Laitejärjestyksen määrittäminen: 1.=Lämmön lähde, 2.=Kiertovesipumppu, 3.=Lämmön kohde.
*Tulo(sisä)ilman jäähdytys tapahtuu lämpöä keräämällä, ilman koneellista jäähdytystä!

Tilassa missä on paino(veto)voimainen ilmanvaihto, ruoka pitää tehdä liesituulettimen alla, huomioiden että kun liesituuletin kytketään päälle, niin samalla sulkeutuu paino(veto)voimaisen ilmanvaihdon poistoilma kanava lämmönvaihtimen ja ulkoseinän välissä, jolloin korvaus-ilma tulee edelleen, mutta poistoa tapahtuu ainoastaan liesituulettimen kautta. Tällä varmistetaan se, että käryt eivät pääse leviämään ympäri huoneistoa. Lämpö kerätään tuloilmaan myöskin liesituuletin poistoilmakanavasta. Liesituulettimen käyttö on kokonais käyttöajasta sen verran pieni, että vaikutus paino(veto)voimaiseen ilmanvaihtoon jää häviävän pieneksi.

Paluu tämän sivun alkuun


-WC.n toteuttaminen(reppuun)-
Toteuta käymälä kompostoivalla käymälällä pesuhuoneesta erotettuun tilaan, johon on kulku päärakennuksesta suoraan ja pesuhuoneesta suoraan.


-Runko-
1. Ulkoverhous joka toimii tuulensuojauksena ja joka voidaan pinnoittaa(maalata) ulkopuolelta, mutta jota ei saa pinnoittaa(maalata) sisäpuolelta(puuta),
2. Tuulettuva ilmaväli pystykoolauksella 2″x 2″(ulkopuoli) lankku, varmistaen, että ilma pääsee kiertämään alhaalta ylös,
3. 230mm hirrestä, muistaen että hengittävyyttä ei saa katkaista, joten lamelli-hirressä liimasauman on oltava vaakasuorassa hirren päästä katsottuna! Hirttä ei pinnoiteta mitenkään kummaltakaan(!) puolelta kosteus-hengittävyyden säilyttämiseksi.

– Jos haluat pinnoittaa hirren huoneen puolelta levyttämällä, maalaamalla, lakkaamalla, tapetoimalla, jne, niin huomioi, että edellä mainitut katkaisevat kosteus-hengittävyyden, joten pinnoitettavan pinnan alle on järjestettävä tuulettuva ilmaväli (vähintään 25mm), joten lisää sisäpintaan:
4. 1″x 2″ lautakoolaus pystyyn, varmistaen, että ilma pääsee kiertämään alhaalta-ylös(!),
5. Sisäverhous, joka voidaan pinnoittaa huoneen puolelta.

– Jos haluat lisä-eristää kosteus-hengittävää seinää esimerkiksi 75mm, niin lisää sisä-,(tai ulko-)pintaan:
6. 2″x 2″ lankkukoolaus pystyyn, jonka väliin kutterinpuru-sahanpuru lämmön-eriste(puuta),
7. Pinkopahvi(puuta),
8. Sisäverhous paneli, jota ei pinnoiteta millään(!) kosteus-hengittävyyden katkaisevalla materiaalilla(puuta).
+ Jos haluat pinnoittaa(maali, lakka, tai tapetti) sisäpanelin, niin huomioi, että edellä mainitut katkaisevat kosteus-hengittävyyden, joten pinnoitettavan pinnan alle on järjestettävä tuulettuva ilmaväli (vähintään 25mm), joten lisää sisäpintaan:
9. 1″x 2″ lautakoolaus pystyyn, varmistaen, että ilma pääsee kiertämään alhaalta-ylös(!),
10. Sisäverhous, joka voidaan pinnoittaa huoneen puolelta.

Huomautus:
-Rakenna hirsitaloon mahdollisimman raskas katto jolla varmistetaan hirsien riittävä painuminen tiiviyden takaamiseksi ja halkeilun estämiseksi.
-Rakenna hirsitaloon pystykoolattu(50mmx50mm(=tuuletusrako)) ulkopintaverhous joka toimii tuulensuojana!

Paluu tämän sivun alkuun


-Yläpohja-
Ylhäältä päin lukien:
1. Lankkukoolaus 2″x 4″, jonka väliin/päälle kutterinpuru lämmön-eriste 40-50cm (puuta),
2. Pinkopahvi (puuta),
3. Sisäverhous-paneli (puuta), jota ei saa pinnoittaa.

-Jos haluat pinnoittaa sisäkatto-panelin, niin huomioi, että pinnoitus katkaisee hengittävyyden, joten pinnoitettavan pinnan alle on järjestettävä tuulettuva ilmaväli(=vähintään 25mm), joten lisää sisäpintaan:
4. 2″x 1″ lautakoolaus, varmistaen, että ilma pääsee kiertämään lautakoolauksen suuntaisesti huonetilasta->huonetilaan.
5. Sisäverhous, joka voidaan pinnoittaa huoneen puolelta.


-Yläpohjan tuuletus-
A. Toiseen päätyyn alhaalle, molemmille puolille vähintään 100mmx200mm tuuletus aukot ja toiseen päätyyn mahdollisimman lähelle harjaa vähintään 200mmx200mm tuuletus aukko.
Tai-
B. Jätä molemmin puolin räystään aluset auki ja tee molempiin päätyihin vähintään 100mmx200mm tuuletus aukot mahdollisimman lähelle harjaa.


-Vesikatto-
Tee ensin aluskate ja sitten vesikate mahdollisimman raskaasta(!) materiaalista, esimerkiksi kattotiilestä. 200m2 tiili-katto painaa yli 8000kg. Tällä varmistetaan hirsien riittävä painuminen-jolla estetään hirsien halkeileminen ja jolla varmistetaan tiiviyden säilyminen.
Paluu tämän sivun alkuun


TEE KOSTEAT-TILAT ”REPPUUN” ERILLEEN KUIVISTA-TILOISTA!
Tee kosteat tilat reppuna(pack) talon päätyyn, tai kylkeen siitä syystä, että kosteissa tiloissa joudutaan runsaan kosteuden takia käyttämään tehostettua ilmanvaihtoa pitemmällä-jyrkemmällä poistoilmakanavalla, tai koneellista ilmanvaihtoa, jotka sekoittaisivat kuivien tilojen paino(veto)voimaisen ilmanvaihdon! Sekä siksi, että kosteat tilat joudutaan tekemään maanvaraisella laatalla viemäröinnin ja vesiputkituksen takia.
Reppu tehdään samaan tasoon kuivien tilojen laatan kanssa jolloin päärakennuksesta on suora esteetön kulkuyhteys reppuun:


-Repun pohja ja lämmitys-
Maanvaraisella betonilaatalla, johon asennat lattialämmityksen peruslämmön +15C…+18C-astetta.
Jätä uusi laatta hengittäväksi värjäämällä pinta-betonimassa.


-Repun oma/erillinen ilmanvaihto-
Runsaan kosteuden vuoksi näissä tiloissa on oltava alipaineinen ilmanvaihto+paino(veto)voimainen ilmanvaihto, huomioiden että tuloilma aukkojen lattian rajassa on oltava 10% suurempia, kuin poistoilma aukkojen katon rajassa. Tulevan ilman on oltava vähintään +15C…+18C-astetta lämpöistä. Poistoilma aukot sijoitetaan tulopuolen vastakkaiselle seinälle katon rajaan, josta käytetty jäteilma johdetaan lämmönvaihtimelle, jossa jäteilmasta otetaan lämpö huoneiden tuloilmaan, jolloin laitejärjestys on:
1. Poistoilman lämmönvaihdin-
1.1 Esipaineeton paisunta-astia-
2. Kiertovesipumppu-
3. Repun tulo(sisä)ilman lämmönvaihdin.
*Huomioi nämä:
*Laitejärjestyksen määrittäminen: 1.=Lämmön lähde, 2.=Kiertovesipumppu, 3.=Lämmön kohde.
*Repun ilmanvaihto on oltava täysin erillään päärakennuksen ilmanvaihdosta!
*Suihku/Pesuveden -lämpö kerätään talteen harmaanveden viemäriputkesta!

Paluu tämän sivun alkuun


-Repun runko-
Seinän rakenne ulkoapäin lukien:
1. Paneli, joka voidaan pinnoittaa ulkopuolelta, mutta jota ei pinnoiteta harkon puolelta,
2. Tuulettuva ilmaväli pystykoolauksella 2″x 2″ lankku, huomioiden että lankku jää 3mm harkon pinnasta irti,
3. Kevytsora-harkko 100mm polyuretaani-eristeellä, jota ei pinnoiteta ulkopuolelta, eikä sisäpuolelta.
+ Tarvittaessa:
4. Tuulettuva ilmaväli pystykoolauksella 2″x 2″ lankku-kalusteet huomioiden, sekä huomioiden että lankku jää 3mm harkon pinnasta irti, varmistaen että ilma pääsee kiertämään alhaalta-ylös.
5. Sisäpaneli, joka voidaan pinnoittaa huoneen puolelta, mutta ei pinnoiteta harkon puolelta.
*Huomioi tämä:
Ulkoverhous toimii rakenteiden tuulensuojana!


-Repun sauna-
Tee saunaan 2″x2″ koolaus-huomioiden että harkon ja koolingin väliin jää 3mm rako. Koolauksen päälle asennetaan puupanelointi-huomioiden että ilma pääsee kiertämään vapaasti paneloinnin ja harkon välissä sekä seinissä, että katossa.
*Huomioi tämä:
*Harkko toimii myöskin lämmön massavaraajana!

Paluu tämän sivun alkuun


-Repun pesuhuone-
Tee pesuhuone joko rappaamalla harkkopinta, tai koolaamalla ja paneloimalla kuten sauna.


-Repun yläpohja-
Ontelolaatalla, jonka päälle 200mm polyuretaani-eristys siten, että harkon polyuretaani-eriste jatkaa katkeamattomana ontelolaatan yläpuoliseen polyuretaani-eristeeseen.


-Repun yläpohjan tuuletus-
1. Toiseen päätyyn alhaalle molemmille puolille vähintään 100mmx200mm tuuletus aukot ja toiseen päätyyn mahdollisimman lähelle harjaa vähintään 200mmx200mm tuuletus aukko.
Tai-
2.Jätä molemmin puolin räystään aluset auki ja tee molempiin päätyihin vähintään 100mmx200mm tuuletus aukot mahdollisimman lähelle harjaa.


-Repun vesikatto-
Tee vesikatto esimerkiksi tiili-profiloidusta kattopellistä aluskatteella.


Olet tässä:
*Tr. Rakenna kosteus-hengittävä hirsitalo.

Ylös Hakemisto